Kuulumisia työmaalta

Mitä Tuomiokirkon peruskorjaukselle kuuluu? Tältä sivulta löydät ajantasaista tietoa meneillään olevista töistä sekä laadituista suunnitelmista.

Kesäkuu 2026

Kesäkuu on kulunut Tuomiokirkossa puhdistusten parissa. Yksi suuri osa Tuomiokirkon peruskorjausta on nimittäin konservointi. Pinnoille on vuosien saatossa kertynyt melkoisesti likaa, joten kaikki pinnat täytyy puhdistaa. Samalla myös mahdolliset vauriot korjataan. Kirkosta on jo pari vuotta sitten teetetty kattava vauriokartoitus, jotta töiden laajuus on saatu hahmotettua hankesuunnitelmaa varten. Konservointi kattaa koko kirkkosalin holveja myöten. Kesäkuun aikana kirkkoon onkin jo asennettu rakennustelineitä, jotta konservoijat pääsevät tekemään työtään myös korkeuksiin.

Perusteellista konservointia on Tuomiokirkossa tehty viimeksi 1970-luvulla. Töihin kuului silloinkin pintojen puhdistusta ja paikkamaalausta. Tuolloin puhdistettiin ja korjattiin myös pääkuorin freskot, joihin oli muodostunut halkeamia. 50 vuotta sitten tehty restaurointi onkin kantanut hyvin tähän päivään saakka. Konservoitavaa kirkosta kuitenkin jälleen löytyy. Tällä kertaa konservoinnista vastaa OSK Rotunda.

Arkeologiset kaivaukset ovat jatkuneet Domcafén sisällä Muuritutkimus Oy:n toimesta. Kaivaukset laajentuivat kesäkuussa myös kahvilatilan ulkopuolelle kirkon eteläseinustalle, johon tasataan terassi kahvilaa varten. Arkeologit pääsivät dokumentoimaan löytöjä myös kirkon sisällä, kun alttarin muutostöiden yhteydessä alttarilaitteen alta löytyi laatikkoon säilötty rikkoutunut hautakivi. Lyypekkiläistaustaiselle kauppiaalle Gewert Bugenhagenille kuuluva kivi periytyy 1600-luvulta. Se jätettiin laatikossa omalle paikalleen alttarilaitteen alle 1920-luvun peruskorjauksessa. Arkeologi Iikka Kronqvist kirjoitti tuolloin, lähes sata vuotta sitten, laatikkoon saatelapulle sanat ”Christus ist mein Leben und Sterben ist mein Gewinn. Dieser Stein und Stelle gehöret Gewert Bugenhagen und seiner Geerben zu. I. Kronqvist.” (”Sillä elämä on minulle Kristus, ja kuolema on voitto. Tämä kivi ja paikka kuuluu Gewert Bugenhagenille ja hänen jälkeläisilleen. I. Kronqvist”)

Kesäkuussa toimitettiin Tuomiokirkossa myös peruskorjauksen työmaan siunaus. Tuomiorovasti Aulikki Mäkinen muistutti puheessaan siitä, kuinka kirkonrakentajat tässä sukupolvessa ovat saaneet ainutlaatuisen ja merkityksellisen tehtävän: rakentaa ihmisten kotia, jossa meillä kaikilla on hyvä olla. Tuomiokirkko täytti 17.6. jo 726 vuotta. Joku muu voi sanoa sitten 726 vuoden päästä meidän sukupolvestamme: Silloin he olivat ne, jotka korjasivat vuorollaan tämän kirkon.

Kirkon ulkopuolelle pystytettiin lisäksi viisi infotaulua, joissa on hieman tietoa peruskorjauksesta ja kirkon historiasta. Tauluissa on myös rukous korjausten valmistumisen odottajalle:

Jumala,
Odottavan aika on joskus pitkä.
Minulle tärkeää kirkkoa korjataan,
enkä pääse sinne vielä.
Anna minulle kärsivällisyyttä.
Onneksi sinä olet aina ja kaikkialla.
Rukoilen:
Kannattele minua, niin kuin satoja vuosia vanha lattia,
ole minulle samanlainen levähdyspaikka, kuin kirkon penkki,
suojele minua, niin kuin vahvat seinät,
kunnes voin taas palata tänne.
Aamen

Kuva: Simo Ahtee

Aiemmat kuukausikatsaukset

Toukokuu 2026

Töiden alettua on kirkon sisällä riittänyt vipinää. Ensimmäinen valtaisa työ on suojata kirkon rakenteet työmaata varten. Lisäksi sivukappelit tilkitään suojilla niin, ettei niihin pääse työmaapölyä korjausten aikana. (Sivukappeleille ei restauroinnin lisäksi tehdä näissä korjauksissa juuri mitään.) Tämä vaihe kestää kuukausia, mutta on tärkeää tehdä hyvin huolellisesti, jotta lommoilta ja kolhuilta vältytään.

Domcafén laajennusosan eli tiilivaraston arkeologiset tutkimukset ovat myös käynnissä. Turun tuomiokirkon alle on haudattu arviolta n. 4500 vainajaa, mutta kirkkoa ympäröivä Unikankareen kumpu toimi turkulaisten hautausmaana aina 1700-luvun lopulle asti. (Siksi jokainen kaivuu kirkkokummulla tuo automaattisesti esiin edesmenneitä turkulaisia.) Tiilivarastossa täytyy tehdä kaivauksia Domcafén laajennusosan talotekniikan, kuten vesijohtojen ja viemäröinnin vuoksi. Nykyisen Domcafén puoli liitettiin kirkon vesijohtoon ja viemäröintiin jo 1990-luvulla.

Samalla suunnitelmia tarkennetaan jatkuvasti. Arkkitehdit ja urakoitsija käyvät läpi toteutuksia ja etsivät parhaita ratkaisuja kinkkisiin ongelmiin. Tekniset suunnittelijat piirtävät kaavioita ja karttoja kaapelien, putkien ja johtojen kulkureiteistä ja tarvittavista tiloista, kannakkeista, jne. Restaurointisuunnitelmien toteutusta valmistellaan käytäntöön tarkemmilla suunnitelmilla. Ja kaikki tietysti aikataulutetaan ja organisoidaan tarkasti, jotta viivästyksiä ei tulisi.

Kesästä tulee työmaalla vauhdikas, koska tehtävää on niin paljon. Työt kuitenkin etenevät sutjakkaasti taitavien työntekijöiden johdolla.

Huhtikuu 2026

Turun tuomiokirkon urakkasopimus päästiin allekirjoittamaan 7.4.26. Projektin urakoitsijaksi valittiin NCC Suomi Oy. Työt aloitettiin saman tien, ja seurakuntayhtymä luovutti Tuomiokirkon NCC:lle työmaaksi. ”Pitäkää hyvää huolta kirkostamme”, ohjeisti seurakuntayhtymän kiinteistöjohtaja Kalle Luoma NCC Suomi Oy:n Länsi-Suomen toimialajohtajaa Esa Lehmusvuorta. NCC onkin lähtenyt projektiin pieteetillä ja kirkkoa arvostaen. Sen näkee siitä suunnitelmallisuudesta, paneutumisesta ja oma-aloitteisuudesta, jota yrityksen työntekijät ovat suunnittelussa osoittaneet.

Tuomiokirkolle on huhtikuun aikana rakennettu jo aitoja, joilla työmaa-alue erotetaan ympäristöstä. Kirkon alaportaat säilyvät ohikulkijoiden levähdyspaikkana ja tapahtumaestradina myös peruskorjauksen ajan. Työmaatoimiston kontit sijoittuvat kirkon pohjoispuolelle Åbo Akademin kirjastoa vastapäätä. Kirkon sisällä on aloitettu myös suojauksien rakentaminen. Sivukappeleihin ei tässä peruskorjauksessa juuri kajota, joten niissä säilytetään joitain kirkon irtaimistoa, ja ne suojataan huputuksella pölyä ym. vastaan.

NCC julkaisee viikoittain työmaatiedotteen, jonka voi halutessaan tilata sähköpostiinsa uutiskirjeenä NCC:n omilta sivuilta. Tilaa NCC:n viikkotiedote tämän linkin takaa.

Ensimmäiset toiveet ja hankesuunnitelma

Peruskorjauksen suunnittelu alkoi jo aivan 2020-luvun alussa. Seurakunnat alkoivat pohtia, millaisia uudistuksia olisi hyvä yhdistää talotekniikan parannuksiin. Kartoitusta tehtiin laajalti: Työntekijät, luottamushenkilöt, mutta myös seurakuntalaiset saivat sanoa painavan sanansa.

Voit seurata, miten suunnittelu eteni, näillä YouTube-videoilla.

Pääsuunnittelija Hanna Lyytinen kertoi valmiista hankesuunnitelmasta infotilaisuudessa 21.5.2024. Tilaisuus striimattiin, ja sen voi katsoa YouTubesta. Tuomiokirkon peruskorjaus toteutetaan kuitenkin projektinjohtourakkana. Se tarkoittaa, että myös toteutusvaiheen aikana tehdään uusia suunnitelmia sen mukaan, mitä rakentamistöissä tapahtuu. Peruskorjauksen yksityiskohdat voivat siis muuttua hankkeen edetessä.

Mitä nyt ollaan korjaamassa?

Tuomiokirkon peruskorjaus on ensisijaisesti 1970-luvulta periytyvien taloteknisten järjestelmien uusimista. Sähkö-, LVI-, valaistus- ja AV-tekniikka tuodaan tähän päivään, jotta niitä ei sen suuremmin tarvitse uusia ainakaan seuraavien 50 vuoden aikana. Tämän lisäksi kirkkoon rakennetaan uusia kokoontumistiloja. Myös esteettömyyttä parannetaan.

Suurimmat muutokset tapahtuvat Ursulan kappelissa, jossa sijaitsevat kirkon yleisövessat, sekä sakariston ullakolla. Molempiin tulee lisätilaa tapaamisille. Ursulan kappeliin rakennetaan välipohja, jotta lattiapinta-alaa saadaan lisättyä. Kappeliin tulee lisäksi hissi, jonka avulla myös Tuomiokirkkomuseoon pääsee jatkossa esteettömästi. Sakariston ullakolle tulee myös kokoontumistiloja. Näihin rakennetaan esteetön pääsy kirkon ulkopuolelle hissin avulla. Hissi toteutetaan Ruiskuhuonetta korottamalla. (Sakariston kyljessä sijaitseva Ruiskuhuone on Tuomiokirkon julkisivun uusin osa, se periytyy 1770-luvulta. Nimensä mukaisesti siellä säilytettiin aikanaan kirkon palontorjuntakalustoa.)

Kirkkosalissa muutokset näkyvät melko vähän, mutta kyllä niitä on. Kirkkosalin takaosasta poistetaan viimeiset penkkirivit urkuparven alta. Tämä antaa kirkon takaosaan väljyyttä ja mahdollistaa myös lähetyskynttelikön siirtämisen ulko-oven lähelle. Näin kirkossa voi piipahtaa sytyttämässä kynttilän myös silloin, jos kirkkosalissa on tilaisuus. Kirkkosalin ja eteisen välille on myös suunnitteilla ääntä eristävä ovi.

Kirkkosalin etuosaan rakennetaan uudet kuoriurut. Vanhat, vuodelta 1973 periytyvät kuoriurut on jo purettu ja viety pois. Uuden kuoriurut saavat 57 + 4 äänikertaa. Pillistö asettuu päälaivan oikealle puolelle toiseen kerrokseen. Urkuja soitetaan siirrettävästä soittopöydästä salin lattiatasosta.

Muitakin parannuksia esimerkiksi turismityöhön on tulossa. Kirkon kahvila, kivijalassa sijaitseva Domcafé, laajenee seinän läpi viereisen tiilivaraston puolelle. Myös eteisaulan infopiste uudistuu. Kirkko saa myös uusia kalusteita, jotka omalta osaltaan kertovat tuleville sukupolville 2020-luvun korjauksista. Meidän aikamme tuottaa siis jälleen yhden uuden kerroksen Tuomiokirkon monisatavuotisiin muutoksiin.

Selvityksiä

Jotta kirkkoa voi korjata, pitää sitä ymmärtää mahdollisimman paljon. Tämän vuoksi Tuomiokirkosta on teetetty kattavia selvityksiä, joiden avulla suunnittelua on voitu viedä eteenpäin. Turun tuomiokirkko on poikkeuksellisen monipuolinen kohde, jota voi ja pitää tarkastella useista eri näkökulmista yhtä aikaa.

Turun tuomiokirkon teologinen selvitys

Kirkkotila on täynnä symboliikkaa. Vuosituhansien läpi periytynyt kirkollinen tapa ja perinne säätelevät edelleen paljolti sitä, millaisista elementeistä kirkko ja siinä pidettävä jumalanpalvelus rakentuu. Näitä elementtejä tulee harvemmin pohdittua sen syvällisemmin, ja joskus niitä pidetään rajoittavana tekijänä. Mika K T Pajusen teologinen selvitys avaa kuitenkin Tuomiokirkon muutoksia halki vuosisatojen. Mitkä asiat ovat pysyneet alusta asti samoina, mitkä ovat muuttuneet kulloistenkin trendien mukaan? Ja mitä nyt voi muuttaa niin, ettei kirkkotilan pyhyys siitä tule kärsimään?

Turun tuomiokirkon rakennushistoriallinen selvitys

Tuomiokirkko on tilkkutäkki. Sitä on rakennettu vuosisatojen saatossa paloina ja useaan kertaan. Se on kärsinyt tulipaloista ja ryöstelystä, ja rakenteita on uusittu sitä mukaa, kun ne ovat hajonneet. Jotta korjaukset ovat mahdollisia, täytyy tietää, miltä ajalta korjattava kohta on. Silloin korjaukset pystyvät ottamaan huomioon myös historian säilyttämisen parhaalla mahdollisella tavalla. Tämän vuoksi Tuomiokirkosta on teetetty kattava rakennushistoriallinen selvitys. Sen laati Arkkitehdit Freese & Schulman vuonna 2023.

Lisätietoja ja median yhteydenotot